Konsernitilinpäätöksen rajat 2026Milloin konsernitilinpäätös pitää laatia?

Konsernitilinpäätöksen laatimisvelvollisuus koskee emoyritystä, jolla on määräysvalta yhdessäkin toisessa yrityksessä. Pienimmät konsernit on kuitenkin vapautettu velvollisuudesta — ja rajat nousivat noin 25 % lakimuutoksella 605/2024. Tällä sivulla ovat voimassa olevat raja-arvot, vapautukset ja nyrkkisäännöt.

Pienkonsernin raja-arvot 2026

Konserni on pienkonserni, jos emoyrityksen ja tytäryritysten yhteenlasketuista luvuista enintään yksi seuraavista ylittyy tilinpäätöspäivänä:

Pienkonsernin emoyritys on vapautettu konsernitilinpäätöksen laatimisesta.

Raja-arvot verrataan ensisijaisesti eliminoituun konsernitilinpäätökseen. Vaihtoehtoisesti voidaan käyttää konserniyritysten yhteenlaskettuja lukuja ilman eliminointeja — tällöin tase- ja liikevaihtorajaa korotetaan 20 %: 9,0 M€ ja 18,0 M€ (KPL 1:6 a §).

Milloin konsernitilinpäätöstä ei tarvitse laatia?

• Pienkonserni (yllä olevat rajat) — ei velvollisuutta, ellei emoyritys ole yleisen edun kannalta merkittävä yhteisö (listayhtiö, luottolaitos tai vakuutusyhtiö).
• Alakonserni: jos emoyritys kuuluu itse EU/ETA-alueella toimivan emon konserniin, jonka konsernitilinpäätökseen se tytäryrityksineen yhdistellään, erillistä alakonsernitilinpäätöstä ei pääsääntöisesti tarvita. Vapautukseen liittyy omistusosuutta ja omistajien suostumusta koskevia ehtoja — varmista ne asiantuntijalta.

Milloin velvollisuus syntyy?

Konserni syntyy määräysvallasta: tyypillisesti yli 50 % äänivallasta tai oikeus nimittää hallituksen jäsenten enemmistö. Velvollisuus voi syntyä kesken tilikauden yritysoston, uuden yhtiön perustamisen tai rakennejärjestelyn seurauksena — juuri silloin rajat kannattaa tarkistaa ensimmäisen kerran.

Rajat 2026 vs. aiemmat rajat

Uusia rajoja sovelletaan 1.1.2025 ja sen jälkeen alkaviin tilikausiin; niitä sai soveltaa jo tilikauteen, joka alkoi 1.1.2024 tai myöhemmin. Sitä ennen pienkonsernin rajat olivat tase 6 M€, liikevaihto 12 M€ ja henkilöstö 50. Jos tarkastelet aiempia tilikausia, käytä silloin voimassa olleita rajoja.

Kannattaako konsernitilinpäätös laatia, vaikka rajat eivät ylity?

Usein kannattaa. Konsernitilinpäätös on ainoa laskelma, joka näyttää konsernin todellisen taloudellisen kuvan: yhtiöiden luvut yhdisteltynä ilman keskinäisen kaupan ja omistuksen vaikutusta. Erillistilinpäätöksistä tätä kuvaa ei saa — sisäiset myynnit, osingot ja saamiset jäävät niissä paisuttamaan lukuja. Siksi moni pienkonserni laatii konsernitilinpäätöksen vapaaehtoisesti omistajia, hallitusta ja rahoittajia varten.

Toinen syy on varautuminen. Jos konserni kasvaa kohti raja-arvoja, velvollisuus voi olla parin tilikauden päässä — ja ensimmäinen pakollinen konsernitilinpäätös on huomattavasti kevyempi laatia, kun pohjatyö on jo tehty: hankintojen tiedot on kirjattu, sisäiset erät tunnistettu ja aiempien tilikausien luvut valmiina vertailua varten.

Greatwillin avulla vapaaehtoisen konsernitilinpäätöksen aloittaminen ei vaadi raskasta käyttöönottoa: yhtiöt ja tilinpäätökset tuodaan sisään, konsernitapahtumat täytetään lomakkeille ja eliminointikirjaukset muodostuvat automaattisesti — samalla työkalulla jatketaan, kun velvollisuus aikanaan syntyy.

Katso myös: miten Greatwill eroaa muista tavoista laatia konsernitilinpäätös.

Tämä sivu on yleisluontoinen kuvaus eikä korvaa tilintarkastajan tai kirjanpidon asiantuntijan arviota yksittäistapauksessa. Raja-arvot lain 605/2024 mukaan. Päivitetty elokuussa 2026.